Liikenneturvallisuus - Uusimaa ja Häme
Uudenmaan ELY-keskus vastaa liikenneasioista Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueella. Tämä sivu tarjoaa tietoa siitä, millä tavoin Uudenmaan ELY-keskus parantaa liikenneturvallisuutta, ja miten liikenneturvallisuusasiat on Uudenmaan ELY-keskuksessa järjestetty.
Sivun sisältö:
Ajankohtaista
Tienkäyttäjällä on monta palautekanavaa käytössään. Lue lisää joulun alla 2020 ilmestyneestä Uudenmaan ELY-keskuksen uutiskirjeestä.
Kansalaisten tekemien toimenpide-ehdotusten merkityksestä, käsittelystä ja toteuttamisesta kerrotaan jutussa, joka ilmestyi Uudenmaan ELY-keskuksen uutiskirjeessä lokakuun lopulla 2020.
Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen liikenneturvallisuuden uutiskirje 2/2020 on ilmestynyt. Uutiskirjeessä asiaa muun muassa koronapandemian vaikutuksista ihmisten liikkumistottumuksiin, liikenneturvallisuustyöhön sekä liikenneonnettomuuksien määrään.
Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2021-2024 on julkaistu. Suunnitelmaan voi tutustua osoitteessa tienpidonsuunnitelma.fi.
Uusi tieliikennelaki tuli voimaan 1.6.2020. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin sivuille on koottu tietoa siitä, mikä tieliikenteessä muuttui uuden lain myötä.
Ohjenuorana valtakunnalliset ja EU:n tavoitteet
Uudenmaan ELY-keskuksen liikenneturvallisuustyötä ohjaavat valtakunnalliset ja Euroopan Unionin tavoitteet. Keskeisiä valtakunnallisia tavoitteita asetetaan:
- hallitusohjelmassa, jossa liikenneturvallisuuden parantaminen on osa liikenteen ja liikennejärjestelmän kehittämistä.
- valtioneuvoston periaatepäätöksessä, joka asettaa tavoitteet liikenneturvallisuudelle. Päätökseen sisältyy turvallisen liikenteen visio, jonka mukaan kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.
- valtakunnallisessa liikenneturvallisuusstrategiassa, jota laaditaan parhaillaan. Strategialla halutaan parantaa liikenneturvallisuutta kokonaisvaltaisesti ja luoda edellytyksiä liikenteen turvalliseen kehitykseen tulevaisuudessa. Strategia ohjaa myös ELY-keskuksen toimintaa.
EU on asettanut liikenneturvallisuustavoitteeksi tieliikennekuolemien määrän puolittamisen vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Suomessa tätä tavoitetta ei tulla saavuttamaan. Seuraava tavoite on liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten vähentäminen 50 prosenttia vuonna 2020 toteutuvasta tasosta vuoteen 2030 mennessä.
EU:n pidemmän tähtäimen tavoitteena on Vision Zero -nollaskenaario, jossa vuonna 2050 liikenteessä ei tapahtuisi enää yhtään kuolemaa tai vakavaa loukkaantumista.
Onnettomuuksien vähentämisessä tavoitteita ei saavuteta, mutta suunta on oikea
Liikenteessä loukkaantumiset ja kuolemat ovat Suomessa vähentyneet vuodesta 2010, mutta kuolemien määrä on laskenut hitaammin, kuin EU:n vuodelle 2020 asettama puolittamistavoite edellyttäisi. Vuonna 2019 tieliikenteessä kuoli ennakkotietojen mukaan 205 ihmistä, kun tavoitteen mukaan vuonna 2020 liikenteessä kuolisi enää enintään 136 ihmistä. On todennäköistä, että puolittamistavoitetta ei saavuteta.
Loukkaantumiset näyttäisivät vähentyneen tavoitteen mukaisesti yli neljänneksellä vuoden 2010 tasosta. Vuonna 2019 tieliikenteessä loukkaantui ennakkotietojen mukaan 4 987 ihmistä, kun tavoitteen mukaisesti loukkaantuneita olisi enintään 5 750 vuonna 2020. Lukuihin on kuitenkin suhtauduttava varauksella, koska poliisin resurssien vähentymisen myötä erityisesti lieviä loukkaantumisia jää todennäköisesti tilastoimatta.
Vakavasti loukkaantuneiden määrä on pysynyt vuositasolla tasaisena siitä lähtien, kun niiden tilastointi aloitettiin vuonna 2014. Tieliikenteessä loukkaantuu vakavasti noin 830–960 ihmistä vuodessa. Tilastoissa on yhdistetty sairaaloiden ja poliisin tilastotiedot.
Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet 2015–2019
Väkilukuun suhteutettuna Uusimaa on Suomen maakunnista turvallisin, kun vertaillaan liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden määriä.
Tieliikenteessä kuoli Uudenmaan ELY-keskuksen alueella vuosina 2015–2019 keskimäärin 57 henkilöä ja loukkaantui keskimäärin 1685 henkilöä vuodessa. Kehityssuunta kuolleiden ja loukkaantuneiden määrissä oli laskeva. Onnettomuuksista suurin osa eli 22 % oli yksittäisonnettomuuksia ja 17 % polkupyöräonnettomuuksia. Peräänajo-onnettomuuksien osuus oli 13 % ja jalankulkijaonnettomuuksien osuus samoin 13 % kaikista onnettomuuksista.
Kuntien ylläpitämillä teillä loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia oli 3399 ja kuolemaan johtaneita 75, kun taas Väyläviraston ylläpitämillä teillä vastaavat luvut olivat 2996 ja 181. Muiden tienpitäjien alueella tapahtui 209 loukkaantumiseen johtanutta ja 11 kuolemaan johtanutta onnettomuutta. 20 % onnettomuuksista tapahtui pääteillä, 26 % muilla maanteillä ja 54 % kaduilla ja yksityisteillä.
Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet Uudenmaan ELY-keskuksen alueella vuosina 2015–2019 on esitetty myös alla olevissa kuvaajissa. Kuvaajia klikkaamalla voit tarkastella onnettomuuskehitystä esimerkiksi onnettomuusluokittain tai valita pelkästään maanteillä tapahtuneet onnettomuudet tarkasteluun.
Uudenmaan ELY-keskus parantaa liikenneturvallisuutta monipuolisesti
Liikenneturvallisuuden parantaminen on tienpidon tärkein näkökulma. Kun tieverkolla tehdään toimenpiteitä, tavoitteena on aina vaikuttaa positiivisesti myös liikenneturvallisuuteen.
Uudenmaan ELY-keskus parantaa liikenneturvallisuutta monella saralla. Autoliikenteen turvallisuutta ELY-keskus kohentaa muun muassa lisäämällä riskialttiille tiejaksoille yhteistyössä muiden tienpidon organisaatioiden kanssa automaattista nopeusvalvontaa sekä vaihtuvia nopeusrajoituksia ja tiedotusopasteita. Pahimpien hirvieläinonnettomuuksien jaksoille rakennetaan uusia riista-aitoja. Etenkin alemmalla tieverkolla nopeusrajoituksia tarkistetaan siten, että ne takaavat entistä paremmin kaikkien tienkäyttäjäryhmien turvallisen liikkumisen.
Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta Uudenmaan ELY-keskus parantaa yhdessä kuntien kanssa. Turvallisuuteen panostetaan muun muassa rakentamalla kevyen liikenteen väyliä ja alikulkuja sekä parantamalla suojateitä. Ajonopeuksia rauhoitetaan tarpeen mukaan tarkistamalla nopeusrajoituksia, rakentamalla hidasteita ja asettamalla siirrettäviä nopeusnäyttöjä ongelmakohtiin.
Matkaketjujen toimivuutta parannetaan rakentamalla turvallisempia yhteyksiä pysäkeille, parantamalla linja-autopysäkkejä sekä lisäämällä liityntäpysäköintipaikkoja pyörille ja autoille.
Kunnat tekevät tärkeää liikenneturvallisuustyötä
Kunnissa edistetään liikenneturvallisuutta monin tavoin. Kuntien liikenneturvallisuustyöhön kuuluu esimerkiksi
- ikä- ja tienkäyttäjäryhmien liikennekäyttäytymiseen ja asenteisiin vaikuttamista niin, että liikkuminen on terveellistä, turvallista ja taloudellista.
- liikennekasvatusta sekä viestintää liikenneturvallisuuteen liittyvistä asioista.
- henkilökuljetusten järjestämistä ja suunnittelua, palveluverkon suunnittelua, kaavoitusta ja liikenneympäristön parantamista.
Kuntien liikenneturvallisuustyö suunnitellaan ja koordinoidaan kunnallisissa liikenneturvallisuusryhmissä. Ryhmissä muun muassa
- keskustellaan liikenneympäristöön, valvontaan, liikennekasvatukseen ja viestintään liittyvistä toimenpiteistä, eli käsitellään koko liikenneturvallisuustyön kenttää.
- huolehditaan liikenneturvallisuustyön jatkuvuudesta.
- kehitetään liikenneturvallisuussuunnitelmaa kunnan eri toimialoilla.
Liikenneturvallisuusryhmään kuuluu yleensä kunnan eri toimialojen, Liikenneturvan, poliisin ja ELY-keskuksen edustajia sekä muita liikenneturvallisuuteen vaikuttavien sidosryhmien edustajia. Lue lisää esimerkiksi Kirkkonummen liikenneturvallisuustyöryhmän toiminnasta kunnan liikenneturvallisuussivulta.
Liikenneturvallisuuskoordinaattorit tukevat liikenneturvallisuustyötä monessa kunnassa. He ovat useimmiten konsultteja, joiden kustannuksista kunnat tai kunnat ja ELY-keskus yhdessä vastaavat.
ELY-keskus tukee kuntia niiden liikenneturvallisuustyössä. Kunnat ja ELY-keskukset myös tekevät yhdessä turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelmia. Niiden avulla ohjelmoidaan maantie- ja katuverkon pienempiä turvallisuustoimia, kuten suojateiden liikenneturvallisuuden parantamisia ja nopeusrajoitustarkistuksia, sekä koordinoidaan yhteistyötä.
Maakunnalliset yhteistyöryhmät tukevat kuntien liikenneturvallisuustyötä
Uudenmaan ELY-keskuksen alueella toimii kaksi maakunnallista liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmää, joissa on jäsenet Liikenneturvasta, poliisista ja Uudenmaan ELY-keskuksesta. Apila-ryhmä toimii Uudenmaan alueella ja Lyyra-ryhmä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueilla.
Ryhmien tehtävänä on kannustaa ja tukea kunnissa tehtävää työtä ja koordinoida yhteistä tiedottamista ja tapahtumia. Lisäksi seudullisessa liikenneturvallisuustyössä ovat mukana liikennejärjestelmäsuunnittelusta vastaavat tahot, kuten maakuntaliitot ja Helsingin seudun liikenne (HSL).
Kansalaisten palautteet ja ehdotukset otetaan huomioon parannusten suunnittelussa
ELY-keskus saa kansalaisilta paljon palautteita ja toimenpide-ehdotuksia. Yksi osa ELY-keskuksen toimintaa on käydä läpi kaikki palautteet ja toimenpide-ehdotukset, ja niitä pohditaan, selvitetään ja käsitellään kokouksissa. Selvittely voi viedä aikaa, eikä yksittäisiin palautteisiin ja ehdotuksiin yleensä vastata. Tästä huolimatta kaikki luetaan ja otetaan huomioon, kun parannuskohteita valitaan.
Liikenneturvallisuus on yksi toimenpide-ehdotusten yleisimmistä aiheista. Kaikista Suomen tieliikenteeseen liittyvistä palautteista ja toimenpide-ehdotuksista neljännes osoitetaan vuosittain Uudenmaan ELY-keskukselle.
Parannustarpeita jopa tuhansia – kaikki luokitellaan ja arvioidaan
Koska parannuskohteita ja -tarpeita on paljon, ELY-keskus luokittelee ne kokonaisuuksiksi tarvekoreihin. Omia kokonaisuuksiaan ovat esimerkiksi jalankulun ja pyöräilyn kohteet, pienet liikenneturvallisuuskohteet, valaistuskohteet sekä liittymät. Pienimmissä koreissa on muutama sata kohdetta, kun taas suurimmissa koreissa voi kohteita olla useampi tuhat. Koreihin kerätään tietoja, joiden perusteella ELY-keskus arvioi kohteiden kiireellisyyttä ja nostaa vaikuttavimpia kohteita jatkosuunnitteluun. Erityistä huomiota kiinnitetään niihin tienkohtiin, jotka nousevat esiin vakavien onnettomuuksien analyyseissä.
Turvallisuuden, saavutettavuuden ja kestävän liikkumisen kehittäminen etusijalla
Parannuskohteita olisi moninkertainen määrä käytettävissä olevaan rahoitukseen nähden. Siksi toimenpiteitä asetetaan tärkeysjärjestykseen ja toteutetaan usein yhteishankkeina kuntien kanssa. ELY-keskus pyrkii kohdentamaan resurssinsa mahdollisimman viisaasti ja tehokkaasti, jotta parannusta saadaan sinne, missä sitä eniten tarvitaan.
Ensisijaisesti ELY-keskus toteuttaa kustannustehokkaita toimenpiteitä, jotka parantavat turvallisuutta ja saavutettavuutta sekä edistävät kestäviä liikkumismuotoja. Etusijalla ovat suojattomat tienkäyttäjät, eli jalankulkijat, pyöräilijät ja mopoilijat. Erityisesti huomioidaan lapset ja iäkkäät, minkä vuoksi päiväkotien, koulujen sekä palvelutalojen ja hoitokotien lähistöt ovat ensisijaisia parannuskohteita. Kestävää liikkumista ELY-keskus edesauttaa parantamalla turvallisuutta sekä kulkemisen helppoutta ja houkuttelevuutta etenkin niillä alueilla ja yhteysväleillä, joilla kävellään ja pyöräillään vilkkaimmin ja käytetään eniten joukkoliikennettä.
