ELY-keskukset edistävät liikenneturvallisuutta tienpidon toimilla ja tekemällä yhteistyötä mm. Liikenneturvan, poliisin, pelastuslaitoksen ja kuntien kanssa.
Ennalta ehkäisevää liikenneturvallisuustyötä tehdään yhteen sovittamalla maankäytön ja liikenteen suunnittelua. Liikenneonnettomuuteen joutumisen riskiä pyritään vähentämään ja onnettomuuksien seurauksia lieventämään parantamalla liikenneympäristöä sekä ylläpitämällä nopeusrajoitusjärjestelmää. ELY-keskukset parantavat liikenneympäristöä mm. tieympäristöä pehmentämällä sekä rakentamalla esimerkiksi keskikaiteita ja kevyen liikenteen väyliä.
ELY-keskukset tukevat kuntien liikenneturvallisuustyötä osallistumalla kuntien liikenneturvallisuusryhmien toimintaan ja aktivoimalla kuntia liikenneturvallisuussuunnittelussa.
Liikenneturvallisuuden edistäminen tienpidossa
Liikkumisen turvallisuuden varmistaminen on tärkeimpiä tavoitteita tieverkon päivittäisessä kunnossapidossa ja ylläpidossa, johon suurin osa tienpidon rahoituksesta käytetään. Talvisin liikenneturvallisuudesta huolehditaan oikea-aikaisella liukkaudentorjunnalla ja muulla talvihoidolla. Ajoratamerkinnöillä, näkemäraivauksilla sekä päällystekorjauksilla turvataan liikkumista koko tieverkolla.
Liikenneympäristön turvallisuusongelmia ratkaistaan ensisijaisesti pienillä kustannustehokkailla toimenpiteillä, joita toteutetaan vuosittain määritellyn rahoituksen puitteissa. Priorisoimalla pyritään löytämään ja toteuttamaan vaarallisimmat ja vaikuttavimmat kohteet. Parantamistoimissa painottuvat taajamat ja päätiet, koska niihin kohdistuvien toimenpiteiden liikenneturvallisuusvaikutukset ovat tehokkaimpia.
Taajama-alueiden turvallisuutta parannetaan hillitsemällä ajonopeuksia ja toteuttamalla pieniä liikenneympäristön parantamistoimia. Lasten ja koululaisten liikkumista turvataan kehittämällä jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä sekä parantamalla tienylityksiä koulumatkareiteillä. Suojateiden parantamiskohteet priorisoidaan ja niistä toteutetaan tehokkaimmat.
Pääteillä liikenneturvallisuutta parantavia pieniä kustannustehokkaita toimia ovat muun muassa automaattinen nopeusvalvonta, selkeät tiemerkinnät, kaiteiden rakentaminen ja kunnostaminen, nopeusrajoitusten tarkistaminen ja tehokas tiedottaminen häiriötilanteista. Uusia keinoja etsitään aktiivisesti kokeilujen ja pilottien kautta.
Mietitkö kehitysehdotuksen tekemistä?
Oletko huolissasi maanteiden kunnosta tai liikenneturvallisuudesta ja haluaisit asiaan parannusta? Kehitysehdotuksen tekeminen on nykyisin vaivatonta Palauteväylän kautta. Tarkista ensin Ehdotusapurista, kannattaako toimenpidettä ehdottaa.
Ehdotusapuri -arviointityökalun avulla voi testata etukäteen oman kehitysehdotuksen realistista toteutumismahdollisuutta, sillä emme voi toteuttaa kaikkia toimenpiteitä. Toisinaan toteutuksen estää rahoituksen puute ja toisaalta pienempienkin toimenpiteiden toteutuminen edellyttää liikenneympäristöön liittyvien kriteerien täyttymistä.
Tieliikenteen turvallisuusvisiona on, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua liikenteessä. Liikenneturvallisuuden parantaminen on yksi ELY-keskusten keskeisimmistä tavoitteista.
Arjen liikenteessä korostuu jokaisen tiellä liikkujan vastuullinen käyttäytyminen, kuten turvavöiden käyttö, liikennesääntöjen noudattaminen, muiden liikkujien huomioiminen ja kestävät kulkutapavalinnat. Valistus- ja tiedotustyön tavoitteena on tienkäyttäjän liikennekäyttäytymiseen ja asenteisiin vaikuttaminen niin, että liikkuminen on terveellistä, turvallista ja taloudellista.
Asenteisiin vaikuttaminen on jatkuvaa työtä ja liikenneturvallisuuden perusteluviestintää tehdäänkin eri toimijoiden yhteistyönä. Liikenneturvallisuuden eteen tehtävää yhteistyötä kuntien, poliisiin, Liikenneturvan ja elinkeinoelämän kanssa on tavoitteena syventää entisestään. Painopisteenä on kuntien liikenneturvallisuustyön, erityisesti elinikäisen liikennekasvatustyön, tukeminen. Paras tulos saadaan pitkäjänteisellä toiminnalla, jonka myötä liikenneturvallisuusasioiden näkyvyys ja arvostus lisääntyvät sekä erilaisten liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden hyväksyttävyys paranee.
Liikennekasvatustyön resurssipulaa helpotetaan sopivasti mitoitetulla alueellisella yhteistyöllä, jonka tavoitteena on myös hyvien kokemusten jakaminen. Kuntien ja ELY-keskuksen yhteisillä turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelmien ja niiden seurannan avulla ohjelmoidaan maantie- ja katuverkon pienimpiä turvallisuustoimia, kuten suojateiden liikenneturvallisuuden parantamisia ja nopeusrajoitustarkistuksia sekä koordinoidaan yhteistyötä. Kuntien liikenneturvallisuustyön tukena toimivat monin paikoin ns. liikenneturvallisuuskoordinaattorit tai -toimijat. He ovat useimmiten konsultteja, joiden kustannuksista kunnat tai kunnat ja ELY-keskus yhdessä vastaavat.
Alueellista tietoa
TIETOA ALUEELTA
Liikenneturvallisuus - Uusimaa ja Häme
Uudenmaan ELY-keskus vastaa liikenneasioista Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueella. Tämä sivu tarjoaa tietoa siitä, millä tavoin Uudenmaan ELY-keskus parantaa liikenneturvallisuutta, ja miten liikenneturvallisuusasiat on Uudenmaan ELY-keskuksessa järjestetty.
Liikenneturvallisuuden uutiskirjeemme 2/2022 ilmestyi. Tällä kertaa aiheina muun muassa kylätiemalli, ennakoiva ajotapa sekä infran ylläpito ja kehittäminen haastavassa rahoitustilanteessa.
Liikenneturvallisuuden uutiskirjeemme 1/2022 on ilmestynyt. Esillä ovat muun muassa kuntien turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelmat, siirrettävät nopeusnäytöt sekä liikenneturvallisuusryhmien tuki koulukeskushankkeiden suunnittelussa.
Liikenneturvallisuuden uutiskirjeemme 2/2021 on ilmestynyt. Aiheina tällä kertaa valojen käyttö, vakavat loukkaantumiset ja niiden tilastointi sekä sähköpotkulautojen liikenneturvallisuus.
Uudenmaan ELY-keskuksen liikenneturvallisuustyötä ohjaavat valtakunnalliset ja Euroopan Unionin tavoitteet.
Maaliskuussa 2022 Suomessa astui voimaan uusi kansallinen liikenneturvallisuusstrategia ja valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuudesta. Strategian visiona on, että kaikki liikennemuodot ovat vuoteen 2050 mennessä niin turvallisia, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.
Välitavoitteena on liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten puolittaminen vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tällöin vuonna 2030 tieliikenteessä kuolisi enintään 112 ihmistä ja vakavia loukkaantumisia olisi enintään noin 460. Suomen tavoitteet myötäilevät EU:n tavoitteita.
Onnettomuuksien vähentämisessä tavoitteita ei vielä saavutettu
Vuonna 2021 liikennekuolemat Suomessa eivät vähentyneet, joten tavoitteen suuntaan ei edetty: Vuonna 2021 tieliikenteessä kuoli koko maassa ennakkotietojen mukaan 225 ihmistä. Tähän asti pienin kuolleiden määrä, 211 henkeä, saavutettiin vuonna 2019.
Edellinen, vuonna 2010 asetettu valtakunnallinen tavoite oli liikennekuolemien puolittaminen vuoteen 2020 mennessä vuoden 2010 tasosta. Tätä tavoitetta ei saavutettu, sillä liikennekuolemat vähenivät kymmenessä vuodessa vain 18 %. Vuonna 2010 Uudenmaan ELY-keskuksen alueella kuoli 36 henkilöä. Valtakunnallisen tavoitteen mukaisesti vuonna 2020 Uudenmaan ELY-keskuksen alueella olisi saanut kuolla enintään 18 henkilöä, mutta kuolleita oli 45. Kymmenen vuoden tarkastelujaksolla kuolleita oli yhteensä 110 henkilöä enemmän kuin tavoitetason mukaisessa kehityksessä.
Vakavien loukkaantumisten määrä on pysynyt vuositasolla tasaisena siitä lähtien, kun niiden tilastointi aloitettiin vuonna 2014. Vuonna 2020 tieliikenteessä loukkaantui koko maassa vakavasti 915 henkilöä. Aiempina vuosina vakavasti loukkaantuneita on ollut noin 830–960 ihmistä vuodessa. Tilastoissa on yhdistetty sairaaloiden ja poliisin tilastotiedot.
Tieliikenteessä kuoli Uudenmaan ELY-keskuksen alueella vuosina 2017–2021 keskimäärin 61 henkilöä ja loukkaantui keskimäärin 1473 henkilöä vuodessa. Nämä luvut sisältävät liikenteessä kuolleet ja loukkaantuneet maanteiltä, kaduilta ja yksityisteiltä. Kehityssuunta kuolleiden määrässä on nouseva ja loukkaantuneiden määrässä laskeva. Onnettomuuksista suurin osa eli 22 % oli yksittäisonnettomuuksia ja 18 % polkupyöräonnettomuuksia. Peräänajo-onnettomuuksien osuus oli 13 % ja jalankulkijaonnettomuuksien osuus 12 % kaikista onnettomuuksista.
Vakavasti loukkaantuneiden määrä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella vuosina 2017–2020 on ollut keskimäärin 243 henkilöä vuodessa. Vuonna 2020 Uudenmaan ELY-keskuksen alueella loukkaantui vakavasti 263 henkilöä.
Liikenneonnettomuuksissa kuolleista ja loukkaantuneista 27 % on 15–24-vuotiaita, vaikka tämän ikäryhmän koko on vain 11 % Uudenmaan ELY-keskuksen alueen väestöstä. Tästä ikäryhmästä onnettomuusherkimpiä ovat 15–17-vuotiaat sekä 18–20-vuotiaat, joille tapahtuu merkittävästi enemmän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia ikäryhmän kokoon nähden.
Kuntien ylläpitämillä teillä loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia oli 2991 ja kuolemaan johtaneita 79, kun taas Väyläviraston ylläpitämillä teillä vastaavat luvut olivat 2870 ja 193. Muiden tienpitäjien alueella tapahtui 194 loukkaantumiseen johtanutta ja 12 kuolemaan johtanutta onnettomuutta. 21 % onnettomuuksista tapahtui pääteillä, 27 % muilla maanteillä ja 52 % kaduilla ja yksityisteillä.
Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet Uudenmaan ELY-keskuksen alueella vuosina 2017–2021 on esitetty myös alla olevissa kuvaajissa. Kuvaajia klikkaamalla voit tarkastella onnettomuuskehitystä esimerkiksi onnettomuusluokittain tai valita pelkästään maanteillä tapahtuneet onnettomuudet tarkasteluun. Tilastotiedot ovat peräisin Tilastokeskukselta.
Lähteet: Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilasto; Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusrekisteri
Uudenmaan ELY-keskus parantaa liikenneturvallisuutta monipuolisesti
Liikenneturvallisuuden parantaminen on tienpidon tärkein näkökulma. Kun tieverkolla tehdään toimenpiteitä, tavoitteena on aina vaikuttaa positiivisesti myös liikenneturvallisuuteen.
Uudenmaan ELY-keskus parantaa liikenneturvallisuutta monella saralla. Autoliikenteen turvallisuutta ELY-keskus kohentaa muun muassa kunnostamalla kaiteita, lisäämällä tievalaistusta ja parantamalla liittymiä. Pahimpien hirvieläinonnettomuuksien jaksoille rakennetaan uusia riista-aitoja. Etenkin alemmalla tieverkolla nopeusrajoituksia tarkistetaan siten, että ne takaavat entistä paremmin kaikkien tienkäyttäjäryhmien turvallisen liikkumisen. ELY-keskus myös lisää vaihtuvia nopeusrajoituksia ja tiedotusopasteita riskialttiille tiejaksoille yhteistyössä muiden tienpidon organisaatioiden kanssa. Talvikunnossapito, kuten liukkauden torjunta ja lumen auraaminen, on ELY-keskuksen perustoimintaa.
Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta Uudenmaan ELY-keskus parantaa yhdessä kuntien kanssa. Turvallisuuteen panostetaan rakentamalla jalankulku- ja pyöräilyväyliä ja alikulkuja sekä rakentamalla tai parantamalla suojateitä. Ajonopeuksia rauhoitetaan tarpeen mukaan tarkistamalla nopeusrajoituksia, rakentamalla hidasteita ja asettamalla siirrettäviä nopeusnäyttöjä ongelmakohtiin. Pyöräteiden päällysteitä on viimeisen viiden vuoden aikana uusittu n. 150 kilometrin matkalta.
Matkaketjujen toimivuutta parannetaan rakentamalla turvallisempia yhteyksiä pysäkeille, parantamalla linja-autopysäkkejä sekä lisäämällä liityntäpysäköintipaikkoja pyörille ja autoille. ELY-keskus myös selvittää tärkeimpiä matkaketjuja sekä kustannustehokkaimpia keinoja, joilla niitä voidaan parantaa.
Kunnat tekevät tärkeää liikenneturvallisuustyötä
Kunnissa edistetään liikenneturvallisuutta monin tavoin. Kuntien liikenneturvallisuustyöhön kuuluu esimerkiksi
ikä- ja tienkäyttäjäryhmien liikennekäyttäytymiseen ja asenteisiin vaikuttamista niin, että liikkuminen on terveellistä, turvallista ja kestävää.
liikennekasvatusta sekä viestintää liikenneturvallisuuteen liittyvistä asioista.
liikenneturvallisuuden huomioiminen maankäytön ja asumisen suunnittelussa.
Kuntien liikenneturvallisuustyö suunnitellaan ja koordinoidaan kuntien omissa liikenneturvallisuusryhmissä. Vuonna 2022 valmistuneessa liikenneturvallisuusstrategiassa painotetaan kunnissa tehtävän liikenneturvallisuustyön tärkeyttä. Ryhmissä muun muassa
keskustellaan liikenneympäristöön, valvontaan, liikennekasvatukseen ja viestintään liittyvistä toimenpiteistä, eli käsitellään koko liikenneturvallisuustyön kenttää.
kehitetään liikenneturvallisuussuunnitelmaa kunnan eri toimialoilla.
Liikenneturvallisuusryhmään kuuluu yleensä kunnan eri toimialojen, ELY-keskuksen, Liikenneturvan ja poliisin edustajia sekä muita liikenneturvallisuuteen vaikuttavien sidosryhmien edustajia. Lue lisää esimerkiksi Kirkkonummen liikenneturvallisuustyöryhmän toiminnasta kunnan liikenneturvallisuussivulta.
Liikenneturvallisuuskoordinaattorit tukevat liikenneturvallisuustyötä monessa kunnassa. Kunnat ja ELY-keskus vastaavat yhdessä koordinaattorityön kustannuksista.
ELY-keskus tukee kuntia niiden liikenneturvallisuustyössä. Kunnat ja ELY-keskukset myös tekevät yhdessä turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelmia. Niiden avulla ohjelmoidaan maantie- ja katuverkon pienempiä turvallisuustoimia, kuten suojateiden liikenneturvallisuuden parantamisia ja nopeusrajoitustarkistuksia, sekä koordinoidaan yhteistyötä.
Maakunnalliset yhteistyöryhmät tukevat kuntien liikenneturvallisuustyötä
Uudenmaan ELY-keskuksen alueella toimii kaksi maakunnallista liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmää, joissa on jäsenet Liikenneturvasta, poliisista ja Uudenmaan ELY-keskuksesta. Apila-ryhmä toimii Uudenmaan alueella ja Lyyra-ryhmä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueilla.
Ryhmien tehtävänä on kannustaa ja tukea kunnissa tehtävää työtä ja koordinoida yhteistä tiedottamista ja tapahtumia. Lisäksi seudullisessa liikenneturvallisuustyössä ovat mukana liikennejärjestelmäsuunnittelusta vastaavat tahot, kuten maakuntaliitot ja Helsingin seudun liikenne (HSL).
Kansalaisten palautteet ja ehdotukset otetaan huomioon parannusten suunnittelussa
Tienkäyttäjät voivat antaa ELY-keskukselle palautetta ja tehdä liikenteeseen liittyviä toimenpide-ehdotuksia Palauteväylän kautta. Kaikki palautteet ja toimenpide-ehdotukset käydään ELY-keskuksessa läpi. Yleensä asiakas saa palautteeseensa vastaanottokuittauksen ja toimenpide-ehdotukseensa sen aihepiiriin liittyvän yleisvastauksen. Vaikka palautteisiin ja toimenpide-ehdotuksiin ei vastata yksityiskohtaisesti, ne otetaan huomioon, kun parannuskohteita valitaan.
Liikenneturvallisuus on yksi toimenpide-ehdotusten yleisimmistä aiheista. Kaikista Suomen tieliikenteeseen liittyvistä palautteista ja toimenpide-ehdotuksista neljännes osoitetaan vuosittain Uudenmaan ELY-keskukselle.
Parannustarpeita sadoittain – kaikki luokitellaan ja arvioidaan
Koska parannuskohteita ja -tarpeita on paljon, ELY-keskus luokittelee ja priorisoi ne kokonaisuuksiksi tarvekoreihin. Omia kokonaisuuksiaan ovat esimerkiksi jalankulun ja pyöräilyn kohteet, pienet liikenneturvallisuuskohteet, valaistuskohteet sekä liittymät. Pienimmissä koreissa on joitakin kymmeniä kohteita, kun taas suurimmissa koreissa voi kohteita olla useita satoja. Koreihin kerätään tietoja, joiden perusteella ELY-keskus arvioi kohteiden kiireellisyyttä ja nostaa vaikuttavimpia kohteita jatkosuunnitteluun. Erityistä huomiota kiinnitetään esimerkiksi niihin tienkohtiin, jotka nousevat esiin vakavien onnettomuuksien analyyseissä.
Turvallisuuden, saavutettavuuden ja kestävän liikkumisen kehittäminen etusijalla
Parannuskohteita olisi moninkertainen määrä käytettävissä olevaan rahoitukseen nähden, ja siksi toimenpiteitä asetetaan tärkeysjärjestykseen. Toimenpiteitä toteutetaan myös yhteishankkeina kuntien kanssa. ELY-keskus pyrkii kohdentamaan resurssinsa mahdollisimman tehokkaasti, jotta parannusta saadaan sinne, missä sitä eniten tarvitaan.
Ensisijaisesti ELY-keskus toteuttaa kustannustehokkaita toimenpiteitä, jotka parantavat turvallisuutta ja saavutettavuutta sekä edistävät kestäviä liikkumismuotoja. Etusijalla ovat suojattomat tienkäyttäjät, eli jalankulkijat, pyöräilijät ja mopoilijat. Erityisesti huomioidaan lapset ja iäkkäät, minkä vuoksi päiväkotien, koulujen sekä palvelutalojen ja hoitokotien lähistöt ovat ensisijaisia parannuskohteita. Kestävää liikkumista ELY-keskus edesauttaa parantamalla turvallisuutta sekä kulkemisen helppoutta ja houkuttelevuutta. Näin tehdään etenkin niillä alueilla ja yhteysväleillä, joilla kävellään ja pyöräillään vilkkaimmin ja käytetään eniten joukkoliikennettä.
Muokkauspäivä
15.12.2022
Ota yhteyttä
Liikenteen asiakaspalvelu
Palauteväylä(etsi tietoa, jätä palaute tai kehitysehdotus, kysy neuvoa)
Neuvonta 0295 020 600 ma–pe klo 9-15 (pvm/mpm)
Chat-palvelussa asiakasneuvoja paikalla ma-pe klo 9-15 (muuna aikana virtuaalineuvoja)
Liikenteen asiakaspalvelun puhelinpalvelu on 12.1.-3.3. poikkeuksellisesti avoinna klo 9-14. Voit jättää palautetta, kysymyksiä ja kehitysehdotuksia normaalisti Palauteväylän kautta. Käsittelemme saapuneita viestejä arkisin klo 8-16.
